Pillipiipari

Hän sitä ei voi käsittää miksi ei soi
pilli piiparin ain' kun haluaa.
Hän rystyset valkeina soitintansa turhaan vain puristaa
ja väkisinkin viel' puhaltaa.

Hän harjoittelee, yksinään ihmettelee
mikä vikana on tän soitannon.
Hän itsensä luottavin mielin valmistautuu koristamaan
ja nimensäkin unohtamaan.

Hei tyttöni pien' hetkiseen suostumaan
sinut pyydän jos saan sormeni soittoon heräämään.
Hei tyttöni pien' häpeää tänään saan,
koska nyt ystäväin, koska nyt ystäväin
ei ääntä kaunista päästä, eikä silmiin iloa tuo
satumainen sävelten vuo.

Hän kurimukseen hukuttaa joka säkeen.
Suru kätehen jää, kun menettää.
Hän hädässä suuressa neuvoja antautuu kyselemään,
mut' sortuen taas selittämään.

Hei tyttöni pien' soma kuin verso puun,
joka kevättä päin lehtensä työntää silmuistaan.
Hei tyttöni pien' ihastuin kokeiluun,
mutta nyt ystäväin, mutta nyt ystäväin
ei ääntä kaunista päästä, eikä silmiin iloa tuo
satumainen sävelten vuo.

Työ tulokseton hedelmää mahdoton on
soittajalle kantaa, se putoaa.
Kun uusi viimeinen kerta kulmat kurttuunkin pakottaa,
jo menetelmää hän jalostaa.

(Soolo)

Hei tyttöni pien' tajusin sokeuden
vasta huomatessain itseni peiliin kadonneen.
Hei tyttöni pien' väkisin enää en
ehkä nyt ystäväin, ehkä nyt ystäväin
ei ääntä kaunista säästä, jolla silmiin iloa tuo
satumainen sävelten vuo.

Satumainen sävelten vuo,
satumainen sävelten vuo.


Facebook
Instagram
Spotify
YouTube